perjantai 30. elokuuta 2013

COFFEE TIME WITH GIRLS


Parhaita asioita viime viikossa olivat tyttöjen kanssa vietetyt hetket. Voiko sitä ihminen muuta elämäänsä toivoa, kun lounashetket yliopiston terassilla huikeiden ihmisten kanssa. Ihmisten, joista on ihan pienessä hetkessä muodostunut todella tärkeitä. Ja joiden takia tiedät, että syksystäkin tulee ihan vähän huikeampi kuin noin alunperin olisi voinut kuvitella. 

Onnea on myös vaniljalatte tuplana sympaattisessa pikkukahvilassa naurun saattelemana. Paljaat sääret, kaunis auringonpaiste ja hikiseen ihoon liimautunut nahkahame. Onnea on myös minimalistisen loman kunniaksi porukalla nautittu skumppapullo. Ja se, ettei keksi tänne yhtään mitään järkevää kirjoitettavaa. 

Nyt meinaan ryhtyä nauttimaan viikonlopusta. Siitä, että minun ja Nikon aikataulut osuvat  pitkän viikon jälkeen jälleen yhteen ja pääsen nukkumaan kainaloon. Aion myös treffailla tytysyjä, toivottaa Maiskin kotiin ja käydä katsomassa parit keikat Lutakossa. Ihanaa viikonloppua! 


Photos: Chaneleon

tiistai 27. elokuuta 2013

KILLER HEELS

Nyt eletään jänniä aikoja. Tai ainakin minua jännittää kovin. Opiskeluvuoteni lähtee käyntii ensi viikolla. Olen tehnyt vedenpitävän suunnitelman siitä, että uudeksi lempipaikakseni muodostuu kirjasto. Tai vähintäänkin tuo alakerran supersympaattinen kahvila, jossa voi tarttua tenttikirjoihin herkullisen laten äärellä. Olenkin jo aloittanut kevyen laskun edessä häämöttävään opiskeluarkeen treffailemalla ystäviä lounaan merkeissä yliopistolla. Kävin myös hakemassa kirjastosta ensimmäisen tenttikirjan lainaan. Vielä se on lähinnä keräämässä pölyä lipaston kulmalla, mutta viimeistään maanantaina siitä tulee paras ystäväni. 


Rupesin tässä mietiskelemään, että en ole kertonut täällä vielä oikeastaan mitään syvällisempää. Kerron jatkuvasti kuulumisia ja tarinoita arkeni varrelta, mutta haluaisin käsitellä täällä välillä vähän muutakin. Ainakin moninaisesta opiskeluhistoriastani, sekä musiikista on postaukset tekeytymässä arkistossa. Lisäksi erilaiset terveyteen liittyvät aiheet kiinnostavat itseäni kovin, joten koitan tuoda niitäkin mukaan meininkiin. Myös teidän toiveet poastusaiheiden suhteen ovat kovasti tervetulleita!

Mun vaimoni tulee ensi viikonloppuna takaisin Jyväskylään. Mietin ennen kesää, että tämä kolme kuukautta tulee olemaan pieni ikuisuus. Aika on kuitenkin vain hujahtanut ohitse. Minua pelotti jäädä Jyväskylään. Pelkäsin kesästäni tulevan yksinäinen. Kesä kuitenkin yllätti minut täysin tuoden mukanaan uusia ihmisiä, seikkailuja ja ihania hetkiä. Lopulta taisi käydä niin, että tunteja vuorokauteen olisi tarvinnut enemmänkin, että kaikkia ihmisiä kerkeisi tavata niin paljon kuin vain haluaisi.  En malta odottaa yhteisiä kokkailuhetkiä, leffailtoja ja muita kämppismeininkejä Maiskin kanssa. Toisaalta minua vähän pelottaa asua pitkästä aikaa yhdessä jonkun kanssa. Nikon pyöriminen mukana kuvioissa tuo kämppisasumiseen varmasti vähän lisähaastetta. Jotenkin mulla on kuitenkin aikamoisen kova luotto tohon hommaan, sillä Maiski nyt on vain kiistämättä huikeimpia naisia maailmankaikkeudessa ja jo syksyllä saatiin loputtomia kyselyitä siitä, että miksi ihmeessä me vaan ei asuta yhdessä. Taidettiin meinaan viettää aika paljon aikaa yhdessä. Ja onhan mulla vaan ihan mieletön ikävä tuota naista, joten mahtavaa saada Maiski takaisin!

 Leather jacket & beanie - H&M / heels - bianco / shirt - cubus / denim shorts - gina tricot 


Mitä tulee kuvissa esiintyvään asuun, en osaa pukeutua päästä varpaisiin huolitellusti. Klassinen jakkuasu korkoineen päivineen näyttää niin monen päällä upealta, mutta itse en tunne sitä omakseni. Korkeat korot tarvitsevat asuissani parikseen jotain rennompaa. Vaikka boyfriend -farkut tai tässä tapauksessa pipon, tuon syksyn trendikkäimmän asusteen. 

Suuret kiitokset kuvista ja kuvauspaikan keksimisestä poikaystävälleni.


sunnuntai 25. elokuuta 2013

WILD ROSES

Eilen keräännyimme seitsemän blogitytön voimin (edit: jos muistaa laskea itsensäkin vielä mukaan, taitaa se tehdä kaikkiaan kahdeksan) julhlimaan Reetan tupareita. Heidän upea kotinsa aiheutti meissä kovasti ihastuneita huokauksia. Erityisesti DIY -projekteina toteutetut keittiönpöytä, sekä finlavoista koottu olohuoneen pöytä herättivät minussa pienen nikkarointikärpäsen. Osaisikohan sitä itsekin? Ikean olohuoneenpöytäni tarvitsisi kyllä todentotta jo korvaajan. 

Illasta kirjoittelen vielä enemmän, kun saan käsiini muidenkin tyttöjen kameroihin taltioituneen kuvamateriaalin. Tässä ovat kuitenkin eilisen asukuvat. Halusin laittaa päähäni tuon upean kukkaseppeleen, jonka ostin ennen Helsingin reissuani Glitteristä. Rakastuin siihen ensisilmäyksellä. Myyjän kertoessa pannan taipuvan vaikka nutturankin ympärille, olin jo pannan kanssa kassalla. Mikä loistava  syy alkaa pitää nutturoista. 

Koska asu nyt oli kauttaaltaan kovin hempeä ja muistutin kovin juhannusmorsianta valkeassa pitkähihaisessa pitsimekossani, oli asun pariksi puettava ehdottomasti risaiset Converset. 
 mekko - nelly.com / farkkutakki - asos (Mi Mi Mendinen vaatekaapista) / laukku - H&M / kukkaseppele - glitter

Tämän päivän kruunasi patikointiretki Kanavuoren huipulle, jossa istuimme Nikon kanssa korkealla kivellä syömässä eväitä ja puhumassa elämästä ihaillen upeaa punaista auringonlaskua. En ihan heti keksi parempaa lopetusta tälle kertakaikkisen upealle viikolle. 

Photos: Anna M

lauantai 24. elokuuta 2013

KAKSITVÅ: HOT LIFE NOW


Olin eilen siskoni Mi Mi Mendinen kanssa katsomassa Kaksitvån FW 13 HOT LIFE NOW -näytöstä tunnelmallisella Teurastamolla. Ennen näytöstä catwalkin vallanneet tanssiryhmät tekivät meihin suuren vaikutuksen. Taitavan tyttöryhmän jälkeen lavan valtasi joukko hipsteripoikia pyöräilytrikoissa. En voinut olla nauramatta katsoessani heidän sinnepäin vedettyjä piruetteja ja balettiloikkia.  


Mallisto sisälsi paljon laadukkaista matetriaaleista valmistettuja vaatteita, jotka on helppo ajatella ottavansa vaikka ihan jokapäiväiseen käyttöön. Lavalla nähdyn kierrätysnahasta valmistetun liivin voisin siirtää vaatekaappiini samantien. HOT LIFE NOW -mallistosta voi lukea täältä. Me keskityimme lähinnä vain nauttimiseen ja kameraa ei tullut kaivettua laukusta näitä muutamaa fiiliskuvaa enempää. Tilaisuus kun kuitenkin vilisi ammattikuvaajia ja toimittajia, joten uskon ettei maailma paljon häviä kun en blokannut takanaolevien näkymiä ottamalla miljoonia tärähtäneitä kuvia catwalkilta. 

Rakastan aina sitä muotinäytöksistä kumpuavaa energiaa, tiedättekö mitä tarkoitan? Lisäksi paikalla olleiden supertyylikkäiden ihmisten paljous muistutti taas mieleeni, että kuinka pieni ja simppeli paikka tämä Jyväskylä oikeastaan onkaan. Vaikka Helsingissä on aina ihana käydä, en kuitenkaan haluaisi muuttaa sinne. Ainakaan ihan vielä. Ehkä jos saisi Jyväskylän ihmiset ja lempipaikat mukaansa ikäänkuin pieneksi kaupunginosaksi, voisin harkita asiaa uudemman kerran. 

Nyt kuitenkin taidan hilpaista tyttöjen kanssa syömään ihanana pienen kotikaupunkini keskustaan! Viettäkääpä tekin paras lauantai!

perjantai 23. elokuuta 2013

ALL THE GOLD AND THE GUNS AND THE GIRLS

Eilen hyppäsin pitkästä aikaa junaan, suuntana pk-seutu ja kotikoti. Täällä ehdin tavata perhettä ja illalla suuntaan siskoni kanssa erääseen tapahtumaan Helsinkiin. Siitä tulen vielä kirjoittamaan juttua tännekin! Huomenna puolestaan Jyväskylässä on jo pitkään odottamani iltama ihanien blogityttöjen kanssa, joten minä ja valtavat laukkuni palaamme jo silloin takaisin yläkaupungin palatsiini. 


Keskiviikkona oli varsin mielenkiintoinen ilta Jyväskylätyttöjen kanssa. Harjupiknikin ja etkojen jälkeen suuntasimme kulkumme Jyväskylän yöhön. Sannin kanssa emme sitten tyytyneet yhteen baariin, vaan päätimme seikkailla läpi koko tarjonnan laidasta laitaan. Useammin tykkään käydä vähän rennommissa paikoissa. Sellaisissa, joissa voi isolla porukalla linnoittautua nurkkapöytään viettämään aikaa ja laukut voi rauhassa jättää pöytään suunnatessa tanssilattialle. Eilen poikkeuksellisesti ne diskohelvetit vetivät kovin puoleensa, joten tuli muutama sellainenkin mahdutettua iltaan.

Jotenkin se meininki noissa yökerhoissa aina vähän naurattaa. Eilenkin kun pääsimme sinne basson jyskeen ja värivalojen keskelle, taisimme vaihtaa muutaman "mitä ihmettä teemme täällä" -katseen ihan vain sen musiikin ja ympäristön vuoksi. Siinä kohtaa kun joku tuntematon herrasmies halusi tarjota meille skumppaa tanssilattialla, nauratti vielä vähän lisää. Kaikista yökerhokliseistä huolimatta meillä oli kuitenkin ihan mielettömän hauskaa.  Sanniin tutustuminen on ollut mun kesäni yksi ehdottomista kohokohdista. Eipä siis ihmekään, että jälleen päädyimme kesäheilani kanssa mitä ihmeellisimpiin seikkailuihin.


Photos: Eeva Murtolahti

Eilinenkin oli mahdottoman mukava päivä. Kävin Annin kanssa mun vieressä sijaitsevassa uudessa lemppari hengailukahvilassani TEA&COFFEE loungessa(tarvitseeko ihminen elämäänsä muuta kuin tunnelmallisen yläkaupungin?), josta suuntasimme vielä kiertelemään kaupungille. Pitihän tuota tyttöä nähdä vielä ennen hänen reissuaan. Eilisen illan tiivistävän Mitä ihmttä täällä tapahtuu -puhelun saattelemana oli hyvä suunnata hengailemaan kullan kainaloon, turvaan pahalta darramaailmalta, kokkailemaan ja katsomaan Kimmoa. Junamatkakin oli oikeastaan aika kiva. Jotenkin se matkustaminen on melkoisen rentouttavaa touhua, kun maisemien vilistessä ikkunan takana pitää vaan keskittyä olemaan.

Näissä kuvissa nuo hullut ja samalla niin upeat kenkäni pääsivät ensimmäistä kertaa osaksi asua. Nuo kenkärakkauteni olisi tarkoitus pukea myös illan menoihin. En malta odottaa! Ihanaa viikonloppua myös teille!

keskiviikko 21. elokuuta 2013

KONTRASTEJA




Photos: Mi Mi Mendine

Kuten jokainen syksy, olen taas hullaantunut materiaalien luomista kontrasteista. Nahka (tai sen jäljitelmämateriaalit) nousee taas kovaan huutoon ja en rehellisesti keksisi sille parempaa paria, kuin pehmoinen neule. Omassa pukeutumisessa en ole kovinkaan orjallinen muodille, joten ne pukeutumisen kestolempparit säilyvät vuodesta toiseen. Vaikka musta kyllä tuntuukin nahkan, tekoturkisten ja esimerkiksi kuvissakin esintyvän burgundin pitäneen pintansa jo vaikka kuinka pitkään oman vaatekaappini lisäksi myös ainakin ketjuliikkeiden valikoimissa.

Koska tämä päivä on ollut varsin mukava pitäen sisällään kaikkea lounastreffeistä kahvitteluhetkeen mun uudessa lempparikahvilassani, pitäähän sitä hyvää päivää jatkaa. Niinpä taidankin kiskoa nahkatakin niskaani ja lähteä moikkailemaan tyttöjä. Ja ehkä vähän lähteä viettämään iltaakin. Pitäähän näistä viimeisistä upeista kesäilloista ottaa ehdottomasti kaikki irti. 




tiistai 20. elokuuta 2013

NOSTALGINEN TOIVOLAN VANHA PIHA


Kävimme eilen vierailulla mun yhdessä kesäisen Jyväskylän lempipaikoistani. Ainakin se sinne kymmenen kärkeen menee kevyesti. Aikoinaan ihana Henna T vinkkasi minulle tästä maagisesta paikasta UNIKin kampaamotuolissa rentoutuessani. Keskellä kaupunkia, aivan minun kotinurkillani on piilossa tunnelmallisten puuaitojen suojissa Toivolan vanha piha. Oli jotenkin aivan uskomaton tunne, kun ensimmäistä kertaa kävelin liikenteen melusta tuohon menneitä aikoja henkivään rauhallisuuden linnakkeeseen. Vähän kuin olisi tehnyt muutamalla askeleella aikamatkan tai hypännyt kanin koloon ja päätynyt Liisana Ihmemaahan. 


Sisäpihalla on vieri vieressä pieniä käsityöläisputiikkeja, kaikkea aina korupajoista uistinliikkeisiin ja sisustustarvikkeisiin. Ihan oikea koruseppä nahkaisessa essussansa sain minut tuntemaan, kuin olisin sukeltanut jonkin keskiaikaisen elokuvan satumaailmaan. Näiden kaikkien pienten myymälöiden lomassa, lankuista rakennettujen seinien suojassa oli myös eräs pihan lempiputiikkini vielä sinnikkäästi avoinna.

Jo viimeksi ihastuin korviani myöten Sala Boutiquehen. Ihastukseni ei johtunut pelkästään herttaisesta myyjättärestä tai idyllisestä ympäristöstä. Sala Boutique valloitti sydämeni lähes ainoana paikkana Jyväskylässä, jossa  on myynnissä suomalaisia design -vaatteita ja asusteita sulassa sovussa vintageaarteiden kanssa. Siis edelleen, ihan kotinurkillani! Minulle kerrottiinkin, että yksi putiikin motiiveista olikin tuoda suomalaista designia Jyväskylään. Sitä kun ei todella tavallisesti ole täällä saatavilla.


Rekkien valikoimat olivatkin tietenkin huvenneet siitä, kun viimeksi paikassa olin vieraillut. Yhä sieltä onnistuin bongailemaan esimerkiksi upeita Poola Katarynan luomuksia alehintalapuin varustettuna. Muutama mekko valloitti suuresti sydämeni ja toinen osoittautuikin loistavaksi ehdokkaaksi erääseen loppuviikon tapahtumaan. Se ei ole ehkä sitä kaikkein ilmeisintä tyyliäni, mutta olen innoissani löydöstäni. Esittelen sen sitten asukuvissa varmaan ensi viikon puolella, kun on viikonlopun tapahtumat ja juhlat juhlittu (voi mikä ihana ja tapahtumantäyteinen viikonloppu mua odottaakaan). Myös korurintamalla oli tarjolla mitä suloisimpia juttuja. Sala Boutiquen löytää Toivolan vanhalta pihalta aina tämän kuun loppuun asti ja varmaan tekstistä huokuikin, että todellakin suosittelen vierailemaan!



Tuon nostalgisen pihan halki harpottua, eteen kohoaa suuri kartanorakennus. Itse rakennuskin on varsin viehättävä. Viimeksi vietimme hetken jos toisenkin ihaillen sen kattokruunuja ja seinälle asetettua Jyväskylän vanhaa asemakaavaa. Sisällä on myös myynnissä lisää vähän uniikimpia vaatteita ja sisustustavaroita. Nyt seuranani ollut poikaystäväni näytti kaipaavan sen mekkoähkyn jälkeen jotain ihan oikeaa syötävää, joten suuntasimme  kulkumme suoraan rakennuksen alakerrassa sijaitsevaan  Kahvila Muistoon. Ehkä siinä on riittämiin uhrautumista yhdelle päivälle, että jalkapäivän jälkeen kyykkii ottamassa kuvia kakkupaloistani. En varmasti valehtele paljoakaan, jos sanon että kyseessä on tämän kaupungin tunnelmallisin kahvila (saa vinkkailla, jos tiedätte vastaavia!). Raikkaalla tavalla vanhanaikainen sisustus, tarjoilijoiden viehättävät asut ja suussasulavat kakkupalat vetoavat ainakin minuun. Ne kakkupalatkin kun usein riittävät vakuuttamaan. Taisi paikassa ainakin salaattejakin olla lounasaikaan tarjolla.


 Porkkanakakku veti pidemmän korren ja pieni annoskateus nosti päätään.  Sovimme maistavamme kaikki American Dinerin pirtelövaihtoehdot läpi. Voisin soveltaa ideaa tähänkin tapaukseen ja ottaa missioksi käydä maistelemassa kaikki  Kahvila Muiston kakut läpi järjestäen. Eihän sitä parasta voi muuten millään tietää.

Halusin ehdottomasti paikasta vinkkailla, sillä ainakin itse olen aiemmin ihan epätietoisena kävellyt vain ohitse tajuamattakaan, mitä kaikkea talojen taakseen kätkemällä sisäpihalla mahtaakaan olla piilossa. Iskeekö teihin tällaiset nostalgiset paikat?