LIPASTON UUSI ELÄMÄ

Muuton yhteydessä päätimme antaa uuden kodin vanhalle massiivipuiselle apteekkarinlipastolle. Alusta alkaen ajatuksenamme oli kunnostaa se vastaamaan mieltymyksiämme. Lipaston lakattu pinta oli saanut ajan saatossa kolhuja, joten uudella maalipinnalla sitä sai freesattua kivasti. Olemme laittaneet tätä kotiamme valmiiksi aika rennolla asenteella, joten kunnostusprojektinkaan kanssa emme pitäneet mitään kiirettä. Alkuviikosta kun saimme uuden sängynkin kotiimme, sisustusinnostuksenikin heräsi jälleen ja nyt päässäni alkaa olla melkoisen hyvä kuva siitä, millaiseksi tämän kotimme haluan. Onneksi olemme aika samoilla linjoilla sisustuksen suhteen (kaikkein tyttömäisimmät jutut olen saanut tosin unohtaa) ja suosimme molemmat aika yksinkertaista tyyliä, sekä selkeää värimaailmaa. 

En ole aiemmin tehnyt juurikaan sisustukseen liittyviä DIY -projekteja, joten ehkä vähän yllätyin kuinka helppoa kaikki oli. Yhdessä tekeminen oli kaiken lisäksi mukavaa, vaikka kyllähän sitä tekemistäkin riitti. Projektia viivästytti K-Raudan myyjän pelottelun lisäksi kunnollisen työtilan puuttuminen. Päädyimmekin vuoraamaan parvekkeemme huolellisesti jätesäkeillä. Ensiksi irrotimme laatikon vetimet ja hioimme vanhan lakkapinnan pois lipastosta. Jätesäkkejä poistaessa odotin sormet ristissä sahanpurukaaosta, mutta onneksi hyvin teipatut jätesäkkiviritelmät onnistuivat keräämään kaiken sen hiomapölyn. 

Tavoitteena oli hieman rosoinen ja läpikuultava valkoinen maalipinta, joten päädyimme maalaamaan lipaston himmeällä valkoisella lakkamaalilla. Olimme varautuneet maalaamaan lipastoa useamman kerran, mutta yksi kerron sai alkaan juuri sen halutun lopputuloksen ja puun pinta jäi kuultamaan kivasti maalikerroksen läpi. Maalia ei kulunut edes kokonaista purkkia.

Maalipinnan lisäksi uusimme myös laatikonvetimet. En osannut ajatellakaan, että uusien vetimien hankinta olisi projektissa se haastavin osuus, mutta lopulta päädyimme pyörimään ympäri kaupunkia tunti kaupalla mieluisten vetimien perässä. Koitin kovasti puhua timanttinuppien puolesta, mutta ideani ei saanut hirveästi vastakaikua. Valitsimmekin muuhun sisustukseen hyvin sopivat himmeät ja yksinkertaisen hopeanväriset vetimet ja pakko kyllä sanoa, että nuo miellyttävät silmääni kovasti. 

Lopputuloksesta tuli juuri sellainen, mistä haaveilinkin. Eikä mistään kaupasta takuulla olisi löytynyt yhtä mieleistä. Olen ollut poikkeuksellisen innoissani tästä onnistuneesta lipaston freesauksesta, on se vaan loistava nähdä oman työnsä jälki. Nyt kun uskaltauduin tarttumaan tähän projektiin mielessä on jo monta uutta. Sängynpäätyprojektin lisäksi etsinnässä on uusi olohuoneen pöytä ja ainakaan vielä ei ole mitään täydellistä osunut valmiina kohdalle. Täytyneekin lähteä kiertämään kierrätyskeskuksia, josko sieltä tärppäisi.