JYVÄSKYLÄN ASUNTOMESSUILLA

Viikonloppu kului taas hurjaa vauhtia! Niinhän sillä ajalla on yleensä tapana, kun on kaikkea kivaa ohjelmassa. Perjantaina olin niin poikki kuluneesta viikosta, että kävin kotimatkalla nappaamassa kaupasta mukaan herkkuja illallispöytään ja loppuilta kuluikin sohvanpohjalla kainaloon käpertyen Killingin parissa. Lauantaina jaksoikin sitten lähteä ihan uudella energialla liikkeelle ja kiertelemään asuntomessuja. Käsillä oli viimeiset hetket tutustua messualueeseen, sillä kyseessä oli viimeinen messuviikonloppu. Inspiraatiota oli tarjolla loputtomasti niin sisustamiseen, rakentamiseen, kuin pihankin suunnitteluun.

Itse keskityin messuilla ammentamaan sisustusinspiraatiota. Olen nyt aivan innostunut laittamaan kotiamme, joten olinkin ihan innoissani bongailemassa erilaisia ideoita. Huomiota tuli luonnollisesti kiinnitettyä asioihin, joiden laittaminen on omassa kodissa vielä vähän projektin alla. Silmääni osuivatkin etenkin kauniit petausideat, erilaiset sängynpäädyt ja makuuhuoneen sisustukseen liittyvät jutut noin ylipäätään. Vaikka omakin makuuhuoneemme miellyttää nyt huomattavasti enemmän silmääni, kun vaikka kuukausi takaperin, on siinä vielä paljon tehtävää. 

 

Päälle valikoitui ihan simppeli asu, jossa oli mukava kierrellä. Pitkästä aikaa vedin jalkaani pitkät housut, joka tuntui kieltämättä oudolta tämän superhelteen jälkeen. Siellä ruuhkaisissa asunnoissa kierrellessä sitä hetkittäin tuli kaduttua tuota vaatevalintaa, kun lämpötila nousi ihan pilviin ja suunnilleen saunominen olisi ollut mahdollista.

Suuret kivitalot olivat kieltämättä upeita, mutta aivan messualueen kauimmaisessa laidassa sijaitsevat kerrostaloasunnot tilavilla parvekkeilla onnistuivat sytyttämään eniten. Aika perinteisillä pohjaratkaisuilla toteutetuissa asunnoissa oli sisustuksella onnistuttu luomaan todella ainutlaatuista fiilistä. Suurena haaveena onkin ostaa joku päivä oma kerrostalo- tai rivarikämppä, jonka pääsee remontoimaan ihan omannäköiseksi lattiasta kattoon. Niko on puhunut paljon myös oman talon rakentamisesta, mutta itsellä on liian tuoreessa muistissa se todella aikaavievä talonrakennusprojekti, kun kaikki illat ja viikonloput tuli vietettyä perheen voimin rakennustyömaalla. Vielä minusta ei olisi siihen rumbaan. Ehkä sitten joskus, kun olemme tarpeeksi vanhoja ja aika on kullannut muistot. Olipa suunnitelmat mitkä ikinä, vielä ei ole hetkeen oman asunnon aika. Onhan sitä kuitenkin kiva unelmoida.

Sisustuksessa minua viehättää selkeät linjat ja vaalea yleisilme, johon on ripoteltuna persoonallisia ja rouheita yksityiskohtia. Liika kliinisyys ei ole minun juttuni, vaikka kiiltävänvalkoiset pinnat kauniilta näyttävätkin. Kun sekaan ripottelee eläväpintaisia materiaaleja, puuta ja rustiikkisia yksityiskohtia, syntyy silmääni miellyttävä kokonaisuus.

Vaaleat sävyt toimivat mielestäni muutenkin paremmin, kun sisustettavia neliöitä ei ole loputtomasti ja huonekorkeuskin on normaali. Meidänkin makuuhuone näytti kasvavan ihan silmissä, kun sisustustekstiilit vaihtoi vaaleampiin. Ihan rehellisesti sanottuna, mulla ei ihan taida olla itsellänikään tarkalleen selvillä, miten saan yhdistettyä kaikki visiot ja miellyttävät tyylisuunnat jotenkin yhdeksi järkeväksi kokonaisuudeksi, mutta eiköhän kaikki asetu paikoilleen. Ainakin itse olen havainnut tyylisilmäni kehittyneen siitä, kun 18 -vuotiaana hamstrasin Ikeassa kaiken maailman tunkkaisen ruskeita verhoja ensimmäiseen kotiini, hahmottamatta ollenkaan sisustuselementtien yhteensopivuutta.

 

Messuilla pääsi bongailemaan myös toinen toistaan kekseliäämpiä DIY -ideoita. Itse en vanno kalliiden ja muodikkaiden brändien nimeen sisustamisenkaan saralla (tietenkin laatuun panostaminen on ihan oma juttunsa). Pienellä vaivalla saa monesti aikaan todella  mielenkiintoisia ja yksilöllisiä ratkaisuja. Ikävä kyllä kaikkea en onnistunut tallentamaan kameralle siinä ihmistungoksessa ja kuvattavaa olisi todella ollut vielä paljon enemmänkin. Kierrellessä muistui hyvin mieleen, kuinka luovuutta ei voi käyttää liikaa. Oli kaikkea oksista ja puukehyksistä taiteilluista tauluista kaivonkansista tehtyihin pöytiin.

Mitä tulee ruokailuryhmiin, yksinkertainen on mielestäni kaunista. Mitä vähemmän pöydillä on tavaraa, sitä varmemmin on mahdollista säilyttää edes jonkinlainen järjestys. Messuilla oli nähtävillä myös kattausideoita moneen makuun. Ylläolevassa sisustuksessa minua viehätti sopiva värien tasapaino ja juurikin se yksinkertaisuus.

 Meillä tilanne on nyt sellainen, että ruokailunurkkauksemme on lattiasta kattoon valkoinen pöytää ja koristeita myöten ja tämä asetelma alkaa muistuttaa liiaksikin jotain todella kotoisaa sairaalan odotustilaa.  Vielä pitäisi siis keksiä joku elementti tuomaan väriä pöydällemme. Pöytäliinoja tai tabletteja en niinkään fanita, mutta ehkä joku simppeli kaitaliina keskelle pöytää? Pitänee suunnistaa kangaskauppaan, sillä ainakaan vielä en ole onnistunut löytämään tarpeeksi pitkää kaitaliinaa valmiina. 

Huomasin myös romanttisten yksityiskohtien kiinnittävän huomioni, ehkä enemmän kuin olin kuvitellutkaan. Jos saisin täysin päättää sisustuksestamme, valitsisin vaaleiden värisävyjen lomaan varmasti myös hentoa vaaleanpunaista ja kimaltavia yksityiskohtia. Tuon vaalean sängynpäädyn nähtyäni rupesin myös miettimään, että pitäisikö tuleva sängynpäätymme toteuttaa vastaavasti  alkamaan lattiasta ja ylettymään sängynreunojen ylitse.

Asuntomessuilla nähdyt sisustusratkaisut saivat kieltämättä luovuuden ja rohkeuden heräämään henkiin. Sen lisäksi maltillisen aurinkoinen päivä oli oikein mukava viettää yhdessä haaveillen (metrilakut ja jäätelö olivat toki myös mukava bonus). Ilmoitin melkein jokaisen talon kohdalla, että haluaisin muuttaa tänne heti. 

Messujen jälkeen lähdimme viettämään iltaa ystävien kanssa ja lopulta vielä pitkästä aikaa baariin. Oli kyllä kerrassaan hauska ilta, vaikka hyvin taas muistui mieleen, ettei ole millään lailla tarpeellista bailata sinne valomerkkiin asti. Onneksi sunnuntaiaamuna ei ollut kiire minnekkään.