Olen miettinyt viime aikoina paljon. Pyörinyt sängyssä aamuyöhön ja noussut vielä kirjoittamaan runoja. Olen myös miettinyt, että mietin varmaan ihan liikaa. Olen kuunnellut koskettavaa musiikkia ja jäänyt elämään sen maailmaan. Fiilistelybiisejä tästä ja tästä.
Olen pohtinut elämää ja rakkautta. Nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Tulevaisuus pelottaa toisaalta kovin, vaikka olen ottanut sen asenteen, että kaikella on tarkoituksensa. Minua mietityttää paljon tuleva kesä. Se mihin kaupunkiin sitä päätyykään, mitä silloin tekee, missä asuu ja ketä ihmisiä on ympärillä. Kesätyöt ovat kovin kiven alla Jyväskylässä ja monet suuntaavatkin kesäksi Helsinkiin. Olenkin päättänyt yrittää olla stressailematta turhia ja antaa ajan näyttää.
Joulu enteilee vuoden vaihdetta ja vihjailee kovin, että päätöksiä ensi vuodesta on alettava tekemään. En ollut enne tätä viikkoa tainnut edes muistaa sen saapumista, kun suklaakalenterinkin luukut olin unohtanut avata. Otin eilen huoneeseeni esille joulukuusen ennen kuin tytöt saapuivat viettämään safkamaanantaita ja se taisikin olla ensimmäisiä askeleitani kohti joulua. Olin ihan mielettömän onnellinen siitä kuusesta ja tuijotinkin sitä hymyillen. Ystäväni sanoikin, että on kovin kummallista, että juuri minulla on noinkin kliseinen ja korni esine kuin valkoinen ja kimaltava muovikuusi. Salaa olen oikeasti aika onnellinen, että osaan toisinaan iloita vähän yksinkertaisistakin jutuista. Olla vähän hölmö.
Talvessa on paljon hyvää. Voi fiilistellä lämmintä kaakaota kahvilassa, leikkiä lumisotaa kirkkopuistossa ja pussailla keskellä lumisadetta Lutakon sillalla pilkun jälkeen. Vaikka olen ajatellut antaa talvellekin tänä vuonna mahdollisuuden, ajattelin fiilistellä näiden asukuvien myötä vähän kesää. Unohtaen nyt kaikki siihen liittyvät tyhmät huolet.
Koska kesä on ihana. Kaikki se lämpö, rakkaus ja hullut kesäyöt. Kaikki järjestyy.
